Fabu ei lobu
En tiedä olenko kertonut kunnolla Projekti Fabulöösistä täällä, mutta sellainen on elämässäni meneillään. Lyhyesti: janoan ihania, erityisiä ja noh, Fabulöösejä asioita elämääni pitkän koronakalsarielämän jälkeen.
Onnekseni elämä on tarjonnut tällä saralla paljon tänä vuonna. Muutto Espanjaankin on auttanut. Mutta totuus on se, että kaikkein eniten fabulöösiä elämääni on tuonut mielentilani, virittäytyminen fabulöösille taajuudelle.
(Ennen kuin tuomitset minut hörhöksi ja klikkaat tämän välilehden kiinni, pyydän, malta hetki.)
Marraskuun alussa se tunne hiipi pyytämättä ja yllättäen: Fabulöösi on loppunut. Olin riekkunut rannalla ja klubeilla ja käynyt ihanissa ravintoloissa ja katsonut ilotulituksia ja ostanut hypetetyn kalliin hoitoaineen ja juonut drinkkejä rangella ja ryypiskellyt kattoterassilla ja lojunut terassilounailla ja tuhonnut suklaacroissantteja kaikissa paikoissa, joissa niitä voi tuhota.
Olin tehnyt kaiken.
Fabulöösi oli koettu.
Ja kulutettu loppuun.
Onneksi pinnan alla oli jo hetken kytenyt toive:
-hyggeily
-peiton alla
-katsoen Hercule Poirotia
-sokerimuroja syöden (herkullinen synti, jota en ole aikoihin voinut sallia itselleni kotona)
Se oli helppo toteuttaa.
Ja ai että, pari viikkoa Poirotin parissa on tehnyt höpöä. Enemmän kuin höpöä.
Nimittäin Fabulöösi palasi elämääni. Humps vain ja siinä se taas oli! Ihan tavallisena torstaina. Ei se ollut lainkaan poissa tai edes kadoksissa, vähän aikaa vain muualla. Olen selvästi fabulöösien asioiden kanssa niin aloittelija (tai n00b kuten tavattiin sanoa vanhoina hyvinä mese-aikoina) että luulin Fabulöösin voivan kulua loppuun.
Fabulöösi on totta tosiaan taajuus, jolle voi virittäytyä. Ei sellainen lopu. Jos sinäkin tarvitset uutta uskoa, toista perässäni:
Fabu ei lobu.
Fabu ei lobu.
Fabu ei lobu.
Sitä on aina saatavilla meille jokaiselle itsemme näköisenä.
Jos jäit miettimään, millä tavalla Fabulöösi voi tulla takaisin, niin tällä: Ranskan shamppanja-alueelta tuleva opiskelukaverini opetti meille tänään, aivan sattumalta ja kasuaalisti, miten shamppanjapullo avataan veitsellä. Tiedäthän, samalla tavalla kuin miekalla. Mikä fantastinen talentti! En ole vielä hyvä siinä, mutta aion olla.
Siksipä pyydän palvelusta: kun tapaatte minua tosielämässä, ehdottakaa tätä party trickiä. Tarvitsen harjoitusta…
…ja me kaikki tarvitaan lisää Fabulöösiä.
Onko sinulla fabulöösinkaipuuta?
-Konsultti Kinnunen
Ps. Miksi champagne kirjoitetaan suomeksi samppanja? Ei ole fabulöösiä tämä. Jätin h-kirjaimet tekstiin mielenosoituksellisesti.
Pps. Poirotia voi katsoa CMoresta.
